Software defined radio 3/4. SDR software for windows

I found out that these R820T/RTL2830U based SDRs are not simple plug and play devices. Installing drivers and setup is not impossible mission but some kind of guide is usually required. I did find one Finnish site that was very useful for me. (Thanks for Pentti Sarajärvi for all in all interesting page).

Step 1. Download this bunch of programs:

Zadig is driver package for R820T+RTL2830U. Windows automatic drivers won't do.

SDR# is one of the easiest SDR softwares you could find. It is a good "starter kit".

<- this is bare minimum you'll need.

There is wide variety of SDR softwares to choose from but SDR#  and HDSDR are two that I can ensure to work with direct sampling mode and thus make it possible to listen shortwave broadcasts.
I also recommend install HDSDR. You have to do some manual work in install but it pays out I'll promise.

HDSDR is a bit more capable software than SDRsharp. But it will need extra plugin to work. Here we have two option: 

a) Jose Maria Arauju's ExtIO_RTL.dll. This is my favorite plugin as it enables direct sampling mode.

or

b) Balint Seeber's ExIO_USRP.dll. I have tried this plugin only few times as I have not find a way to enable direct sampling using this. Compelling aspect is that this enables remote control of SDR by using BorIP server.
* Install only ExtIO_RTL if you want tune to shortwave.

Step 2. Drivers for hardware.

There are many good guides for driver installation. So will not try to invent wheel again. You should follow one of these:

Adafruid in English

Sarajarvi in Finnish

Step 3. HDSDR plugins (optional) 

This step is short one but necessary if you want to use HDSDR. Unzip downloaded plugin files to HDSDR softwares folder. To use ExIO_USRP you'll also need to install MicrosoftVisual C++ 2008 Redistributable Package (x86).

Step 4. Run SDR# and get ready to enter invisible highway of the radio frequencies as an inspector.

Below you can see basic view of SDR# with definitions for user interface.

SDR# view

There are only few initial settings. First select your receiver from source list. Then open configure window and select sampling rate and sampling mode. I have read that R820T+RTL2830U combination is cable to handle 2.8MSPS samplerate with out problems. You will notice effect of sample rate as an maximum bandwidth you could see in displays. Sampling mode in turn enables or disables direct sampling mode. Try selecting one of the two direct sampling modes if you want to tune to shortwaves (MF-HF). Use quadrature sampling for VHF-UHF.

SDR# configure

Now you can start receiving. My local radio stations are using wide frequency modulation in broadcasts so I had the modulation setting adjusted for WFM.

SDR# runnig. Local radio stations at VHF band

To listen shortwave broadcasts I changed sampling mode for direct sampling and modulation for AM. BBC's shortwave news read loud and clear. And if one is interested to listen Chinese music these SDRs are must to have :)

SDR# runnig. BBC shortwave news for west and central Africa

It is possible to enhance SDR# features by adding plugins.

Step 5. Get familiar with HDSDR.

If you installed both ExIO plugins the HDSDR will make you choose one or an another before starting main program. Just select your favorite dll from offered folder.

HDSDR interface is somewhat different than SDR#. In addition to RF spectrum and RF waterfall displays you also have audio spectrum analyze display (audio FFT) and audio waterfall. These are very useful when tuning in for example CW signal. 

HDSDR full view


HDSDR user interface

Again you have to make few initial setting before starting receiver. Click ExtIO configure to open RTL settings window. This is almost similar to SDR#'s equivalent so I won't bother to explain it again.

 ExtIO_RTL plugin configure for HDSDR (for shortwave)

Now you can start receiver.

I made short video to demonstrate how different kind of transmissions looks at waterfall display. Video is shot at midday so signals were not so clear as they had been at night. I will not get tangled with shortwave propagation as that is another story. I'm sorry for lousy voice in video. I should had it made with screen capture rather than phone.

Shortwave example video using HDSDR 

*** Forgive me those errors I have made in text and help me to fix them. Please leave comments with link to source if possible.***

Software defined radio 2/4. Antennas

One down from my RTL-SDR posting series and three to go. This post is a guide to build simple and cheap antennas for HF/VHF radio.

As I told in my previous post. RTL-SDR receiver I bought came with 28cm whip antenna. It is not a surprise that one can not get decent signal with that kind on antenna. Using it I could hardly hear local radio station at 90.000MHz. Signal was Ok as I touched the antenna to adjust it but after releasing my fingers there was lots of distortions and cracks in audio.

Original antenna

After initial tests I replaced small whip with 10 meters of 1.5mm2 copper wire and hang the element to the ceiling. This antenna was able to receive some strong Russian HF transmissions and local radio stations quite well. Few times I could also hear local airport traffic calls at 123.550MHz.

Switching between HF band and VHF band was a bit frustrating because I had to change the coaxial cable to different connector. Also these bands require very different kind of antennas and antenna end of existing coaxial did not made it possible to connect decent HF antenna. To patch this problem I ordered another coaxial cable. I found suitable cable from England using Ebay. Seven meter cable is longer, more robust and had necessary SMA male & N-male connectors.

7m coaxial cable with SMA-male and N-male connectors

Firstly I decided to build horizontal dipole to receive HF signals. I did not want to use money to buy balun for my antenna so I soldered two 20 meters 1.5mm2 wire elements directly to female N-connector and cover all joints with lots of hot glue.

You are right! One should consider antenna impedance and element lengths but this will do for now. I could fit total length of 40 meter antenna to my plot but no more. So I used all space I could. And luckily I was able to use chimney as route for coaxial as it was located near center of the plot. And for now I am only receiving so SWR is not so important.

As always. Fastening line is totally tangled

Horizontal dipole and coaxial connection

Then it was time to build VHF antenna. My kids were already sleeping that evening so using lathe, cutting sturdy pipes or welding was out of the question. I had to manufacture something really simple. I found from my shelves 20mm thick teflon puck with 45mm diameter and some 3.5mm diameter 1.2m long metal pipes. I also find tips for antenna construct from this site, but had no exact model in mind when I began putting this together. I used cordless drill to make five holes to puck. One to the center for coaxial cable, one straight up near center for element that is connected to center wire and three to bottom side in 45 degree angle for ground plane radials. Picture below is worth more than thousand words. I cut the four pipes to length of 80cm, used epoxy glue to attach them to holes, solder radial pipe ends together with coaxial cable shield, solder center wire to up pointing pipe and screw plastic clamp to one side of puck for antenna fastening. After epoxy was dry I ones again cover all joints with hot glue.

So why to use 80 centimeter elements? It was mostly coincidence. It fit out of the doors and was easy to carry :)  I checked optimal frequencies for my antenna only when I was writing this text. Full wave length 375MHz, half wave length 187MHz and quarter wave length 93Mhz. So actually it is quite perfect for me: quarter for local radio stations and half for AIS (162MHz).

 DIY VHF antenna with plastic clamp for fastening

Seven meter coaxial for horizontal dipole was perfect length but original three meter cable for VHF antenna was way too short. Here comes really good thing about SDR size. I fitted the whole radio to ventilation chimney to get it close enough to antenna. Only USB cable comes inside my house.

 How to locate RTL-SDR? Close to antennas of course

VHF antenna at roof

My "antenna field"

I should have bought two ten meter coaxial cables to be able to locate antennas farther from chimney and roof. But these antennas seems to work quite well. Maybe I will upgrade these some day.

Price for these antennas? Only thing i had to bought was another coaxial cable for 23€. Price for one female N-connector is 1€, clamp was 1€ few years ago in local hardware store and wire was bargain 300m for 30€ or something like that. HAM radios as hobby are cheap as dirt! If you want so.


*** Forgive me those errors I have made in text and help me to fix them. Please leave comments with link to source if possible.***

Software defined radio 1/4. The hardware

Have you ever considered why it has been predicted that in future radio frequencies will be more valuable than oil?
Even now there are ship loads of information on air, all the time. I wanted to grab some and see the "traffic jam". This guide will offer you a way to follow up my lead.

This is my first post in English. I'll use global language of English to offer guide also for others than Finns. Reason for this guide is that I was able to find many sites about RTL-SDR radios but most of the tutorials seemed lack some aspects for full system. This won't either be complete guide but I'll try to do my best ;)

I will post four chapters:
- 1. Hardware (R820T + RTL2830U)
- 2. Antennas (HF & VHF)
- 3. SDR software (SDR# & HDSDR)
- 4. AIS & ADSB

First of all. What is software defined radio? I'll let Wikipedia answer for that: SDR
Briefly: radio device is only used to receive / transmit RF and to do A/D or D/A converting as computer does all the decoding / encoding of the the signals.

My choose for software defined radio apparatus is the cheapest of them all. It has Rafael Micro R820T tuner chip + Realtek RTL2830U demodulator. Commonly this combination is called RTL-SDR. Good places to by one are Ebay and AliExpress. You can find this kind of receiver under 50€ including shipping but even cheaper option is to buy TV-dongle and make some modifications to it.

Mediatek chips R820T and RTL2830U were originally manufactured for digital television USB-dongles for computers. But some amateur radio operators find out that it is possible to use this hardware also as wideband receiver for other radio signals.

My receiver was advertised as being able to tune from 100KHz  to 1.7GHz. Package included: receiver, 3m (10´) coaxial cable, usb cable and aprox. 30cm (1´) long whip antenna  for "GSM" with magnet stand.

Receiver has SMA female connectors for HF and VHF (UV?) antennas and USB mini-B connector for computer connection. There is also one green led next to USB port to show if receiver is ON.

Receiver is very compact

Datasheets and many sites tells that R820T + RTL2830U combination is not able to tune below 20MHz. After testing my hardware, this seemed to be true. So why in earth is this device being sold as 100kHz to 1.7GHz? I was very keen to be able to receive HF (shortwave) transmission so this bothered me a lot.

I did not receive manual with the receiver and after awhile it became clear that there exist none. No paper manual nor online. So answers did not come that easy.

Neither was I able to find answers by googling. I did find some clues from internet that it is possible to get this hardware tuned below 20MHz by making hardware modification called "direct sampling mode" but it requires some soldering work and extra filters. Another possibility is to buy 75-100MHz upconverter. So I decide to dismantle the receiver to find out it's secrets.

After some hours of internet investigation and exploring the receivers circuit board I find out that Chinese manufacturer had made the direct sampling mode for this receiver all ready at factory. Hooray, no need to warm up the soldering iron or squander some 50€ for upconverter.

Original 1 foot antenna and circuit board 

Circuit board is build so that direct sampling modification is connected to HF connector and VHF connector to tuner chip. After figuring out the use of direct sample mode I found guide how to enable direct sampling in software. I will guide the setup for this in SDR-software post.


*** Forgive me those errors I have made in text and help me to fix them. Please leave comments with link to source if possible.***

Täysin oman lukunsa vaatii altaaseen rakennettu aurinkolämmitysjärjestelmä ja muu tekniikka, mutta sen verran voi tässä kertoa, että vedestä tuli lämmintä ;) Kehunsa tästä saa toki myös poikkuksellisen lämmin loppukesä, joka tarkoitti myös sitä että allas tuli tarpeeseen.

Puhdistusjärjestelmä toimi hyvin, eikä kemikaalien käytössä ollut ongelmia. Shokkikoloorauksen taisin tehdä kaksi kertaa ja muuten käytössä oli niitä isoja kloorinappuloita (ei kiekkoja) joita laittelin kellujaan aika ajoin. Kloorin määrää mittasin kuumimpaan aikaan noin viiden päivän välein ja ilman viiletessä viikoittain.

Vasemmalla seinustalla ja takanurkassa näkyy puhdistusharja imuletkuineen. Harja toimi kohtuullisen hyvin ihan vaan ohjaamalla letkun pää puhdistuslaitteen imureiän kohdalle. Allas vaati harjausta 1-2 viikon välein. Pohjalle kertyi jonkin verran puhdistuslaitteen hiekkaa, hämähäkkejä ja muuta pikkuroskaa.

Takaseinän oikeassa nurkassa näkyy aurinkolämmityslaitteen putkisto, joka menee lasituksen karmissa olevasta aukosta ulos ja katolle.

Jälkipuheet:

Lämpimän kesän jälkeen tuli kohtuullisen lämmin syksy. Tämän seurauksena en pitänyt kiirettä "pohjatulpan" irroittamisen kanssa vaan annoin veden jäähtyä kaikessa rauhassa. Lyhensin puhdistuslaitteen käyttötunteja lämpimimmän ajan 16 tunnista neljään tuntiin, eikä klooriakaan tullut lopulta laitettua kuin parin viikon välein. Vähäisestä käytöstä ja viileästä vedestä johtuen vesi pysyi kirkkaana ja muutenkin puhtaana

Allas oli käytössä vielä joulukuun puolessa välissä. Tosin käyttäjänä isäntä itse oli ainoa joka uskaltautui viisi asteiseen veteen, ja silloinkin vain saunapäivinä.

Pakkaset tekivät altaan maalaajalle temput. Allas sinällään näyttää pitäneensä pintansa, mutta hiomatta jäänyt lattian laatoitus ei samaan pystynyt. Laatat olivat pesusta ja asetoonilla pyyhkimisestä huolimatta ilmeisesti likaisia, sillä maali irtoaa laatoista suurina suikaleina.

Elikkä kevään tullen täytyy taas aloittaa pölyttäminen ja hioa timanttilaikalla myös lattian laatoituksesta pinta rikki.

Uima-allasprojektin kolmas osa: pintatyöt

Samaan aikaan altaan pohjatöiden tekemisen kanssa alkoi julma pohdinta tulevan pinnoitusmateriaalin valinnasta. Vaihtoehtoja löytyi nopealla googlettamisella kolme. "Perinteinen" kloorikautsu olisi ollut vaihtoehdoista edullisin, mutta sen ongelmana on ettei sen päälle voi myöhemmin maalata muilla maaleilla. Lisäksi pinta pitää käytännössä huoltomaalata joka vuosi. Erittäin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi muodostui polyurearuiskutus, tälle käsittelylle olisi kuitenkin tullut hintaa pelkän ruiskutuksen 2000€:sta noin 7000€:n avaimet käteen pakettiin. Etuina olisi ollut "ikuinen" pinta ilman huoltotarvetta. Kolmantena vaihtoehtona oli alkuperäistä maalia mukaillen kaksikomponenttinen epoksimaali. Etuina oli kohtuullinen hinta, kloorikautsua pitempi huoltoväli ja oma usko siihen, että maali pysyy myös laatoissa. Valinta kohdistui lopulta Teknoksen Inerta 50 epoksimaaliin. Inertan puolesta puhuivat omat kokemukset saman valmistajan Inerta 160 maalista, Teknoksen teollisuus maalien asiantuntijoiden suositukset ja se, että joku muukin oli haksahtanut samanlaiseen kokeiluun (Katin Kokeelliset Remontit).

Inerta 50

Kävin kotkan värisilmässä (Matto-Kotka) kyselemässä vinkkejä altaan maalaukseen. Ensimmäisenä selviteltiin vanhan maalipinnan koostumusta. Kuten aikaisemmin totesin, jos vanha maali olisi ollut kloorikautsua, ei sen päälle olisi voinut maalata muilla maaleilla. Onneksi kloorikautsu on helppo erottaa epoksimaalista liuotinkokeella: ksyleeni liuottaa kloorikautsun sekunneissa, epoksi ei ole aineesta moksiskaan. Mukani viemä maalinpala ei liuennut ksyleeniin, joten ainakaan kloorikautsu ei ollut kyseessä. Lisäksi Alkuperäisestä maalista oli sellainen huhu, että se olisi ollut kaksikomponenttistä. Niinpä epoksin valinta varmistui lopullisesti.

Matto-Kotkan edustaja suhtautui varauksellisesti vanhojen laattojen ylimaalaukseen. Mikään maalivalmistaja ei tietenkään suosittele moista yrittämään, vaikka tarinoita onnistumisista onkin kuulemma kuultu. Niinpä minulle suositeltiin laattojen päälle pohjustusaineeksi Ardex EP2000 höyrysulkua. Muuten hyvä, mutta 10 litran purkilla käsittelee noin 6 neliötä ja kyseinen purkki maksaa 300€. Laattojen pohjustus EP2000:sella olisi siis maksanut vähintään 600€. Jyrsityn betonipinnan pohjustukseksi suositeltiin Teknoksen epoksilakkaa hintaan 300€/purkki. Näillä varmasti hyvillä ohjeilla olisin siis köyhtynyt pelkistä pohjamaaleista noin 900€.

Oma soittoni Teknoksen tekniseen tukeen toi hieman erilaisia vastauksia. Laattojen maalauksesta ei ollut mitään puhetta, mutta puhtaan betonipinnan pohjustukseeen suositeltiin 50% ohennettua Inertaa. Samankaltaisen ohjeen antaa Tikkurilan uima-altaisiin tarkoitetun Temafloor 50 epoksimaalin käyttöohje (30% ohennus). Niinpä päätin ottaa riskin ja ostaa pelkkää Inerta 50 pintamaalia. Inerta 50 on metalliteolisuuden liuotinohenteinen maali, joten sitä ei yleensä löydy rautakaupan hyllyltä. Siispä kyselemään tarjouksia. Alla hinnat vaaleansiniseksi sävytetylle maalille, muoviosa 9 litraa ja kovetin 3 litraa. 

Starkki Kotka: 200€

Kotkan Värisilmä / Matto-Kotka: 160€

RTV Lahti: noin 170€

K-rauta Kotka: 135€
RTV Kouvola: 105€

Hintahaarukka tismalleen samalle maalille vaikuttaa olevan aika raju. Tilasin K-raudasta yhden purkin purkin lentopallon sinistä RAL 5012 ja purkin puhtaan valkoista RAL 9010. Sinisen loputtua kesken kävin vielä ostamassa RTV:ltä toisen 12 litran setin. Kouvolan RTV saa hinnan lisäksi kiitosta siitä että ovat ainoa liike jossa maalia on varastossa.

Ennen ja jälkeen kuvista näkyy hyvin miten koko rakennuksen ilme muuttui kun lasitiiliseinä vaihtui lasitukseen. Terassilasit tilattiin Kotkan K-raudasta "Cello-tuotenimen alta", mutta Skaala-ikkunoiden edustaja kävi mittaamassa aukon ja lasit tuli suoraan Skaalalta. Skaalan tingitty hinta oli käytännössä sama kuin paikallisen Lasivuorimaan myymien Vision-lasien, noin 150€ / neliö. 

Altaan pohja "pohjamaalattuna" 50/50 laimennetulla Inerta 50 maalilla. Ohennetun pohjustusmaalin tarkoituksena on imeytyä syvemmälle betoniin ja tukkia huokosia, joilloin varsinaista pintamaalia kuluu vähemmän ja siitä tulee yhtenäisempi kerros. Samalla tästä kuvasta näkee miksi halusin maalata myös lattian laatat ;)

Ensimmäisen maalauskerroksen yhteydessä havaitsin vaikeasti ennustettavissa olevan ongelman. Ulkona oli päivällä noin 25 astetta lämmintä ja keväisen kosteaa. Sen sijaan maata vasten olevan altaan syvän pään pintalämpötila oli jotakin kymmenen asteen tietämillä. Lämpötilaeron seurauksena kastepiste ylittyi ja syvän päädyn seinään ja maata vasten olevaan seinään tiivistyi kosteutta niin paljon, että pohjalle kertyi pieniä puroja. Onneksi ongelma poistui kun pyritin altaan pohjalla pari yötä 3kW rakennuslämmitintä.

Altaassa ensimmäinen sininen pintamaalikerros maalattuna. Aluksi suunnittelin maalaavani vain lattialaatat ja lasituksen alla olevan muurin valkoisella. Hetken mielijohteesta päädyin maalaamaan myös altaan yläosassa olevat laattat valkoiseksi ja vain betonipinnalla olevan alaosan siniseksi. Kuten kuvista näkyy, laattaa on altaan sisällä yläreunasta alaspäin 1/3 - 1/4 joten vesitilasta tulee erikoisesti kaksivärinen.  

Pohjan ensimmäisen maalikerroksen jälkeen päätin maalata valkoiset osat, jotta voin roiskia valkoista huoletta eikä sinistä osaa tarvitse erikseen suojata ylhäältä tippuvalta maalilta.

Puhdistin kaikki laatat pesemällä ne painepesurulla, harjalla ja luutulla. Ennen maalaamista pyyhin vielä kaikki pinnat Inertan omalla ohentimella. Laattapintojen maalipinnasta ei tullut mitenkään täydellisen sileä varsinkaan ensimmäisellä maalikerroksella. Inertaa ei ohjeen mukaan pitäisi edes yrittää levittää telalla, mutta en saanut pensselillä yhtään sen siistimpää jälkeä. Jostakin syystä kaksikomponenttisille maaleille tarkoitettu nylontela teki pinnasta aivan kamalan näköistä. Koko maalipinta tuli täyteen ilmakuplia, jotka jäivät nopeasti kovettuvaan maaliin. Niipä maalasin lopulta kaikki paikat parilla halvalla keltaraidalla ja jollakin 3€ alennusteloilla. Teloja meni kaiken kaikkiaan seitsemän kappaletta, ne kun ovat kertakäyttötavaraan Inertan kanssa.

Altaan remontointi eteni liian verkkaisesti, joten vallinneiden hellekelien johdosta siirryttiin tilapäisvälineisiin. Samalla kokeilin isoon altaaseen hankkimaani aurinkokeräintä ja 550w pumppua, joiden avulla toivon altaan veden lämpenevän. Ainakin tuo pikkualtaan vesi lämpeni tunnissa noin 20 astetta.

Maalatun lattialaatoituksen liukuesteeksi löysin jostakin vinkin ripotella ensimmäisen maalikerroksen kosteaan pintaan hiekkaa. Sattumoisin altaan hiekkasuodatinta varten tuli ostettua reilu määrä 0,4 - 0,8mm pestyä kvartsihiekkaa, joka sopi tähän tarkoituksen paremmin kuin nenä päähän. Ripottelin hiekan 0,8mm siivilällä, jolloin pinnasta tuli varsin tasainen eikä hiekka jäänyt kasoille. Karhennuksesta olisi tällä menetelmällä saanut erittäin tasaisen ja siistin, mutta en jaksanut tällä kertaa hifistellä, jolloin muutamissa kohdissa näkyy pieniä aukkokohtia. Käytännössä työ eteni siten, että maalasin telalla noin 60 - 80cm pätkän, johon sitten ripottelin hiekan.

Hiekkakarhennus ensimmäisen pintamaalin päällä. 

Sama kohta kolmella maalikerroksella. Hiekan päälle olisi riittänyt yksi paksu kerros huolellisesti maalattauna, mutta huomasin ensimmäisen kerroksen jälkeen että joissakin kohdissa ruskea hiekka paistoi hieman ohuen maalikerroksen läpi. 

Takareunan lattialaatat ilman karhennusta ja pensselillä maalattuna.

Purkin pohjalle jääneen valkoisen maalin käytin altaan pohjan epätasaisten kohtien paikkamaalaukseen.

Lattiassa on kolme kerrosta valkoista maalia. Altaan laatoissa on kaksi kerrosta valkoista ja betonipinnoissa pohjustus + kahdesta kolmeen pintamaalikerrosta. Osa pohjasta piti maalata kolme kertaa, koska epätasaisuudet aiheuttivat maalipintaan reikiä.  

Inerta 50 kuivuu vesirasitusta varten 7vrk. Vielä olisi mahdollista maalata tuohon altaan valkeaan osaan vaikka sukellusveneiden ja taisteluivojen silhuetteja.

Uima-allasprojektin toinen osa: pohjatyöt

Edellisessä julkaisussa purkasin lasitiiliseinän ja kuvasin allashuoneen lähtötilannetta. Tällä kertaa työt etenevät jo aavistuksen rakentavampaan suuntaan, mutta yllätykset teettävät valtavasti lisää työtä ja kustannuksia. 

 Lasitiilien purkamisen jälkeen irrotin tiilien tukena toimineen I-palkeista ja kulmaraudoista kootun kehikon. Rautaisen kehikon tarkoituksena oli pitää laaja lasitiiliseinä suorana, eikä se onneksi ollut kantavaa rakennetta. Sen sijaan kattoa kannattavat kuvissä näkyvät kolme ruostumatontaterästä olevaa pyöreää pilaria. Painoa kehikolla oli noin 150 kiloa, joten hetken hirvitti miten se rymistelee tuolta alas. Homma onnistui kuitenkin tyylikkäästi kun kiersin kuormaliinan kattotuolien yli ja laskin kehikon maahan liinan varassa.

"Ikkuna aukkon" auettua maisema pihalle näyttää sangen hyvältä. Hion rosteripilarit Mirkan epäkeskopaineilmahiomakoneella. Kokeilin myös muita menetelmiä, kuten kuvasta näkyy, mutta epäkesko tuotti lopulta parhaan tuloksen. Varsinainen kiillotus jäi lopulta tekemättä, mutta ihan siistit noista tuli karheanakin.   

 Varsin harmillinen yllätys kohtasi minua altaa pohjan tultua kunnolla näkyviin. Olin aikaisemmin kuvitellut tai luullut että altaan maali olisi ollut ihan hyvässä kunnossa. [osoittautui ettei luulo ole tiedon väärti] Jälkikäteen ajateltuna ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että 45 vuotta vanha maali oli halkeillut ja irronnut pohjasta. 

Päätin kiinnittää terassilasituksen alakiskon suoraan betonin päälle ilman erillistä kiilausta, joten betonipinta piti saada varsin suoraksi koko yhdeksän metrin matkalta. Käytin sekalaista varastoa eri lattiatasotteita ja lopputulos olikin ihan kohtuullinen. Viimeistely onnistui pienellä rahinalla. 

Altaan levytyksen ja "väliaikais lattian" tukirungon purkaminen kävi kaikkeen muuhun touhuun verraten jokseenkin ripeästi.

Maalin irtoamisen lisäksi pohjan betonipinta oli osin rapautunut jopa 3 - 4mm syvyyteen, jonka seurauksena pohja oli todella pehmeä ja epätasainen. Seuraavaksi alkoikin mietintä, mitä ihmettä tuolle pohjalle tekisi? Viistoon lattiaan perinteinen lattiahiomakone ei oikein sovi ja lisäksi tasoitussyvyys oli sitä luokkaa, että timanttiterä kuluu varsin hintavalla tavalla.

Ratkaisuksi löytyi vuokrattu betonijyrsin. Laitos oli varsin helppokäyttöinen ja sillä pystyi ajelemaan kohtuullisella voimankäytöllä niin ylä- kuin alamäkeenkin. Ainoana huonona puolena oli terän ja koneen reunan väliin jäävä 5 sentin rako, jonka seurauksena pohjan ulkoreunalle jäi jyrsimätön kaistale. Toinen ikävä piirre oli kuvassakin näkyvä aaltokuvio. Kone ei tee todellakaan tasaista jälkeä. Kuvio kuitenkin tasoittui kun varsinainen jyrsintä ajettiin altaan pituussuunnassa ja tämän jälkeen ajeli koko alan pariin kertaan poikittain.

Altaan seinissä oli muutamissa kohdissa näkyvissä hiushalkeamia. Jostakin ohjeesta lueskelin että halkeamat pitää avata ja massata. Niinpä avoin rälläkän timanttikatkaisulaikalla halkeamat auki ja täytin ne ennen maalausta epoksimaalin ja hiekkapuhallushiekan (50/50) seoksella. Urista olisi pitänyt tehdä selkeästi syvemmän, kuin mitä tein, jolloin massa oli mahtunut ja tarttunut rakoon paremmin.

Betonijyrsimen vuokrannut Markku Maja myi minulle rälläkkään sopivan timanttihiomalaikan, jolla hioin jyrsimen pohjaan jättämät kaistaleet ja pienet montuissa olleet maallialueet. Terä puree betoniin todella mukavasti ja ilmaan nousee pölyä sen mukaisesti. 

Aavistuksen jo seuraavan postauksen aihetta, mutta varmistaakseni maalin tartunnan, hioin timanttilaikalla kaikkien altaassa olevat lasitettujen laattojen pinnan rikki. Aikaa hiontaan meni noin kolme tuntia, mutta saman asian ajanut epoksitartuntapohjuste olisi maksanut 600€, johon hintaan ei kuulu takuuta siitä että maali pysyy laatoissa ;)  

Uima-allas, mattokutomo, romuvarasto, uima-allas. Ympäri käy tilojen käyttö. Ensimmäinen osa

Kuten otsikko kertoo, allashuoneen historiaan kuuluu paljolti kaikkea muuta kuin uima-altaana oloa. Allas on ollut peitettynä vanerilla lienee ainakin 30 vuotta. Jostakin 80-luvulta vuoteen 2013 asti huoneen valtasivat kahdet kangaspuut, joiden lisäksi viimeiset viisi vuotta tila on palvellut yleisenä romuvarastona. Hyvä sinällään, koska muiden remonttien tieltä on ollut todella kätevää siirtää huonekaluja ja tavaroita tähän "ylimääräiseen" viileään tilaan.

09.10.2010. Asuintilan remontin ensimmäinen vaihe käynnissä ja rojut väistötilassa. Tähän aikaan tila oli pakko pitää puolilämpimänä, etteivät vesikiertoiset patterit jäätyneet. Pari viikkoa tämän kuvan ottamisen jälkeen asettelin lasitiiliseinää vasten 50mm styroksit hieman hillitsemään aivan posketonta lämpövuotoa. 

Neela tutustumassa lattian alaiseen maailmaan.

Kuva ulkoa päin loppuvuonna 2013

Allashuoneen lasitiilisenä alkoi 45 vuoden iässä rapistua kiihtyvää tahtia. Parikymmentä tiiltä oli rikki ja muutamasta oli koko ulkopinta irti. Tukena toimineet kulmaraudat olivat ruosteessa, kuten myös ikkunapelti. Lasitiiliseinän korjaaminen oli pois suljettu ajatus, joten tilalle päätettiin laittaa terassilasitus. Samalla heräsi ajatus palauttaa tila alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa - ainakin kokeilumielessä. Olisihan epäilemättä mukavaa, että muksut voisi uiskennella omassa altaassa.

Rikkinäiset lasitiilit eivät ole kovin siistin näköisiä, lisäksi sirut leviävät pihalle josta ne epäilemättä löytävät aikanaan tiensä jonkun paljaaseen jalkaan. 

Suurin osa romuista on uudelleen sijoitettu, joko sukulaisten riesaksi, kaatopaikalle tai muihin omiin romuvarastoihin

Kuva takaseinältä kohti verannan ovea

Lasitiilit olivat ilmeisen tykästyneitä paikkaansa, koska niiden irrottaminen ehjänä ei alkuun meinannut onnistua sitten mitenkään. 

Osa tiilistä oli ilmeisesti hieman puristuksissa, koska kun niitä kumautti lekalla, ne suorastaan räjähtivät. Räks äänen sijaan useimmiten kuului Poks. Ulkoa kuuli kun sirpaleet lensivät sisäpuolella vastakkaiseen seinään.  Levitin maahan paksumman pressun estämään putoavien sirujen leviämisen nurmikolle ja ripustin kevytpeitteen tiiliä vasten pysäyttämään lentävät sirpaleet. Näistä toimista huolimatta tuntui, etteivät sirut pysy hallinnassa. Niinpä kävin ostamassa Motonetistä auton alustamassaa, jota ruiskutin jäljellä olleeseen 2/3 seinään yhteensä neljä litraa. Alustamassa muodostaa kimmoisan ja hieman sitkeän pinnan, jonka toivoin hidastavan ja sitovan ainakin osan sirpaleista. Oliko massasta sitten apua? Vaikea sanoa. Ei se ainakaan haitannut purkutyötä.

Lopulta purkutaktiikka kehittyi seuraavanlaiseksi:

- hakkaa lekalla kevytpeitteen läpi ylimmän ja kahden pystyrivin tiilit

- heiluta seinää pari minuuttia, jolloin saumat murenevat ja tiilit irtoavat toisistaan

- pura rivit ylhäältä alaspäin 

Seinä oli raudoitettu joka toisesta saumasta vaakaan ja pystyyn. Raudoitusraudat olivat aivan umpiruosteessa, mutta kuitenkin niin vahvoja, että haittasivat purkua merkittävästi

"I feel very lucky indeed!" Eikös sitä sanota, että sirpaleet tuovat onnea. 564 lasitiilestä noin 300 säilyi lopulta ehjänä. Kun yksi tiili painaa noin 2-3 kiloa, niin lopputuloksena peräkärryyn tuli lapioitua 600 - 700 kiloa lasinsirpaleita.